Wanha rouwa

Eilen messuilta kotiin tullessa huomasin paikallisen antiikkiliikkeen muutto/loppuunmyynti-ilmoituksen. Siellä on aikaisemmin ollut rukkeja myytävänä, joten piipahdin sisälle katsomaan, mikä nyt olisi tarjonta. Ja kaksi rukkiahan siellä sivuhuoneessa odotteli. Sympaattinen myyjäsetä vakuutteli rukkien olevan toimintakuntoisia, ja hintaa niillä oli alennuksen jälkeen 30 euroa kappale. Maksoin heti niistä toisen, ihan ulkonäköperustein minua miellyttävämmän.

Tänään mieskin oli kotona, ja sain rukille autokyydin kotiin. Kaikki osat tuntuivat olevan tallessa, pyörä pyöri poljettaessa. Vain nyöri puuttui. Hain lanka-arkustani hamppulankaa ja aloin viritellä sitä nyöriksi ja naps vain, kehrää paikallaan pidellyt nahkalärpäke meni poikki. Vanhuuttaan kuivunut ja haurastunut, raukka. Ravelrysta saamani vinkin mukaan leikkelin vanhasta vyöstä samanlaisen kappaleen, ja nyt rukki on toimintakunnossa. Luultavasti pikemminkin ennemmin kuin myöhemmin minun pitää miettiä etupuolen nahkalärpäkkeen vaihtoakin, sen verran kuluneelta se näyttää. Mutta tällä pääsee alkuun.

Rukin mukana tuli tuo isossa kuvassa näkyvä teline rukinlavalle tai härkille/harkille/mikälielle sekä alla olevat reissussa rähjääntynyt vaihtorulla ja pieni, sievä koukku, jolla lanka pujotetaan torven reiästä. Terminologiaa opettelin Käspaikasta ja Ravelryn suomalaiskehrääjien ryhmästä.

Nyt pitäisi keksiä tälle wanhalle rouwalle nimi. Auttaa voi tuossa sivupalkissa. Ehdokkaat ovat omasta suvustani, äänestysaikaa on viikko.