Kukaan ei varmaan ylläty, jos kerron, että tällä viikolla minua on palellut. Tänään töissä minulla oli kahdet villasukat, kämmekkäät ja hartiahuivi kuvassa näkyvän vaatetuksen lisäksi. Neuloessani Joukahaista kuvittelin, ettei 7-veikkapuserolle olisi tarvetta kuin joskus ulkoillessa, mutta olenkin päässyt käyttämään sitä ihan useasti viime talvena ja taas viime aikoina.
Kylmyyden keskelle sain piristyspaketin ystävältä. Ennenmaistamatonta suklaata (nam!), vaaleanpunaisia helmiä, kahdet sormikaspuikot ja kauniisti ristipistoiltu saksikoriste (sellainen tuo kai on, taitavaa työtä joka tapauksessa!). Ja lankaa: neljää väriä alpakkaa, kaksi kerää kutakin väriä. Elli ehdotti, että näistä voisi syntyä seuraava kirjoneuleprojekti, ja vähän on sellainen kutina, että pipo ja lapaset näistä voisi vaikka syntyäkin. Kunhan ensin saan sen sytyck-takin vähän paremmalle mallille...
Ja ihaninta kaikesta on tuo tyynyliina kaiken muun alla! Pari vuotta sitten näin vastaavan jossain sisustuslehdessä, mutta en ollut valmis maksamaan Laura Ashleyn hintaa. Kyselin Ellilltä, olisiko tuollainen vaikeaa ommella, ja sainkin hyviä vinkkejä. No, ompeluharrastukseni ei ole ottanut tuulta alleen, mutta ihastukseni tuohon tyynyliinaan ei ollut unohtunut. Onni on ystävä, joka muistaa pienetkin yksityiskohdat.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti