Messusaalista

Kävin tyttären kanssa kädentaitomessuilla. Viime vuonna messuseurana oli äitini, joka hoki joka kojulla mantraansa "ideat on ilmaisia". Tyttären kanssa oltiin selvästi paremmin samalla aaltopituudella, ja mukaan tarttui kaikenlaista meille molemmille.

Massailuhommiin ostin kirjainmuotteja sekä itse muovailtavaa muottiainesta. Askarteluun ostin kirjainleimasimia sekä tyttären kanssa jaettavaksi paperiarkkeja. Ostin myös tunikan verran vihreää pellavakangasta. Vielä en tiedä, yritänkö ommella sen itse vai kiikutanko kankaan kaavojen kera kiltisti äidilleni.

Vähänhän piti toki lankaakin ostaa. Kaksi vyyhtiä Cascade 220 Superwashia tyttären jo viime talvena tilaamaan isotupsuiseen pipoon. Uudesta hurahduksestani kertoo keltainen merinovillatopsi sekä pussillinen ruskeaa, pesemätöntä suomenlampaan villaa...

Tytär teki viime kaudella kuvataidekoulussa taulun olohuoneen seinälle. Värit ovat tosi kauniit.

Messujen suurin tyrmistys oli kahvilan limupullon hinta. 4,50 puolesta litrasta! Sillä litrahinnalla saa jo ihan kelvollista punaviiniä Alkosta.

Heinäkuu oli lankakuu

Annoin siis itselleni luvan shopata lankaa heinäkuussa. En yllätyksekseni riehaantunut kovin pahasti, oikeastaan ostokseni olivat hyvinkin harkittuja ja järkeviä - tässä kuvassa jopa maltillisia ja kohtuullisia, ellei peräti niukkoja.

Heinäkuun alkupuolella tein iltapäiväretken Lankamaailma Nordiaan. Minulla oli oikein ostoslista. Ostinkin Jannea lasten villatakkeihin: poika toivoi "Suomensinistä" ja tyttö vaaleanpunaista. Erään pienen tytön lahjaneuleisiin ostin vadelmanpunaisen kirjavaa Baby Ullia. Ruskeaa Vilmaa ostin paidallisen itselleni, tosin kotona huomasin, että tiheys ei taida sopia suunnittelemaani malliin, mutta onhan noita muitakin malleja... Mustasta Vilmasta tulee sukat, samoin kaupanpäälisiksi saamastani Raggegarnista.

Kuun lopulla piipahdin Soukan Menitassa. Kiersin liikkeen kolmeen kertaan ja silittelin ihanuuksia. Sisäinen pihini kuitenkin kielsi ostamasta puserollista Rowania tai Malabrigoa - en siis saanut tätä ajatusta edes keskusteluun maksajan roolia näytelleen mieheni kanssa. Mukaan tarttui vain ruskeaa, ohutta sukkalankaa. Paidallinen ruskeaa, ohutta sukkalankaa.

On taas mistä neuloa, kun ei siitä tähänkään saakka ole pulaa ollut. Silti varovaisesti esitetyt joululahjasukkatoiveet aiheuttavat ostopaineita - toivottuja Nalle- ja Seiskaveikkavahvuuksia ei varastossa ainakaan sopivissa väreissä liiemmälti muistaakseni ole... Ehkäpä teen kuitenkin tarkistuskierroksen lanka-arkullani ennen Prisman lankahyllyille säntäämistä.

Ihan kohta on joulu

Minun ei pitänyt antaa tänä jouluna lainkaan neulottuja lahjoja. Kummitytön lahjan kohdalla logistiikka  kuitenkin petti, eikä kovan paketin saaminen ajoissa perille onnistu. Onneksi suunnitelma B on harvinaisen helppo toteuttaa. Viime talvena tulin tehneeksi kasan pieniä sukkia, joita oli vielä pari paria odottamassa käyttäjää. Pehmeä paketti ehtii vielä pukin konttiin kirjepostina.

Koska edelleen suunnitteleen jonkinlaista lankalakkoa ensi vuodelle, tarttui Tallinnassa piipahtaessani mukaan myös lankaa. Petroolinvihreät villalangat ja 6,5 mm:n KnitPro-päät ostin Liann Longadista, punaisen huivilangan ja katajanapit Pronksista.

Yritän päästä joulutunnelmaan mahdollisimman vähällä stressillä ja touhuamisella. Lahjat on hankittu ja suurin osa paketoitukin. Tänä iltana kaadan itselleni lasillisen viiniä ja paketoin loput lahjat. Normaali viikkosiivous saa jouluksikin riittää. Tunnelmaa tuovat kynttilät ja muutamat joulukukat.

Tylsistyttää

Viikonloppuna neuloin flunssanpoikasen uuvuttamana lähinnä torkkupeittoa: ainaoikein, lisätän aina kerroksen alussa yksi silmukka. Tätä jatketaan ensimmäisen kerän loppuun, ja toisen kerän ajan kavennan joka kerroksen alussa. Toinen aivoton neulomus on junatyönä oleva perussukka harmaasta karkeasta langasta.

Kuvassa piileksii 200 g harmaaraidallista sukkalankaa,
joka hyökkäsi kimppuuni hakiessani eväitä Lidlistä.

Tänään kotimatkalla tuntui siltä, että illalla voisin tarttua johonkin vähän aivotyöskentelyä vaativaan hommaan. Josko sitä SYTYCK-takkia aloittelisin uudestaan.

Torkkupeitto

Taas oli pakko hankkia lankaa. Poika tarvitsee vähän ohuempia villasukkia, joten ostin kerän Nallea. Kaksi valkoista Nalle-kerää taas on tytölle legginseihin, pidettäväksi mekon ja mekkotakin kanssa talven paremmissa menoissa.

Nallukoiden takana oleva hillitön pallero on Novitan kampanjalankaa, jota oli ihan pakko ostaa vain sen hysteerisen koon takia. Kerässä on 200 g etupäässä tekokuituista huttua. Päätin, että kahdesta kolmen euron kerästä syntyy ajan hengen mukaisesti trendikäs ja ehdottoman tarpeellinen torkkupeitto sohvaa koristamaan ja viluvarpaita lämmittämään.

Mies teki isänpäiväkakkunsa itse. Suklaa-marenkipiiraan ohje on suklaaleivontakirjasta, ja jopa minun makuuni melkein liian makea.

Onnea vaan

Vanhenin marraskuun alussa vuodella. Sovin mieheni kanssa, että käyn itse ostamassa  itselleni lahjan. Vietin Lankamaailmassa pitkälti toista tuntia selaten välillä mukaani ottamiani ohjekirjoja ja muistiinpanojani. Varsinkin ihanat silkit, silkki-alpakat ja silkki-mohairit houkuttelivat, mutta päädyin lopulta ostamaan kahdet villapaitalangat.

Vyyhdillä on muhkeaa superwash-villaa ja kerällä keväänvihreää eko-värjättyä superwash-alpakkaa. Ostin myös törkyhalpaa harmaata sukkalankaa ja tuollaisen kirjoneuletta helpottamaan tarkoitetun sormeen pujotettavan häkkyrän. Ostoksistani kaupanpäälisiksi sain kaksi kerää kenties karkeinta koskaan tapaamaani sukkalankaa.

Toki meillä oli myös kakkua. En muistanut ottaa kuvaa leikatusta kakusta, joten kerron, että tässä on valkoisella sokerimassalla päälystetty suklaa-kinuskikakku. Loistavan makuista. Tämä oli mieheni ensimmäinen kokeilu sokerimassan kanssa, ja sitä oli hieman liian vähän tämänkokoista kakkua varten. Ohueksi kaulittu levy siis hieman repesi, mutta se ei haitannut syöjiä.

Joutunen käymään Lankamaailmassa lähiaikoina vielä uudestaan, sillä tarkoista laskelmistani huolimatta Balder ei riitä suunnittelemaani puseroon. Nopeasti se kyllä neuloutuu, sillä neljän vartin puserosta puolet on jo valmistunut. Langassa on suunnilleen sama määrä metrejä sadassa grammassa kuin mallipuserossa, mutta juoksevuus on silti ihan eri. Lämmin ja paksu pusero tuosta kyllä tulee.

Monta pientä juttua

Kuten ennakoinkin, seminaarissa oli aikaa neuloa. Työmatkaneuleena jo jonkin aikaa ollut kiemurahuivi eteni siihen pisteeseen, että nyt olisi saatava pari syksyä sitten aloitetut sormikkaat valmiiksi, jotta voin neuloa vielä sen kerän lopun huivin jatkoksi. Työkaverin viime viikolla syntyneelle vauvalle tein tossut Nallesta. Tämän ohjeen olen ottanut talteen vuosia sitten, jolloin tein nämä ystävän vauvalle. Ja kuvasta voi nähdä, että langanpäät pitäisi vielä päätellä.

Lanka ilmeisesti tulee langan luo, ja niin siinä sitten taas kävi.

Tai siis eihän tuo mitään lankaa ole, tuossahan on se taannoin kaipailemani musta bolero ja pitkään suunnittelemani valkoiset pitsisukat... Ja tuo kortti pinon päällä on alennus/kanta-asiakaskortti Liann Löngadiin. Ihan kuin minä ramppaisin lahden eteläpuolella jatkuvasti.

Eilen piti aloittaa vielä joku kiva pikkutyö, eli lapaset itselleni. Vireystila ei ehkä tänäänkään riitä kirjoneuleeseen.

Akut ladattuna

Viikonloppuna matkan varrelle sattui Sinelli, josta tarttui mukaan kaikkea kivaa.

Kuvassa näkyy lauantai-iltana tarpeeseen pikaisesti "tekemäni" koru, eli sinellistä ostettu lasiriipus, jonka solmin nauhaan. Ja kas, sain asuni oli täydennetty.

Tänä iltana sain aikaan vähän enemmän askartelua vaatineen rannekorun. Valitettavasti tästä tuli itselleni hieman liian väljä, joten taitaa mennä odottamaan vähän isompikätistä lahjottavaa.

Huomasin viikonloppuna myös vakavan puutteen vaatekaapissani: tarvitsen ehdottomasti mustan, 3/4-hihaisen boleron/pikkujakun. Sopivaa mallia ja lankaa pitää vielä miettiä.

Vihdoinkin!

Tilasin pari viikkoa sitten työkaluja itselleni ja tädilleni, ja sain postikulujen jakajaksi vielä ystävänikin. Tuotteet mahtuivat kirjeeseen, jolloin postikuluja ei käytännössä jäänyt päätä kohti juuri mitään. Mutta voihan Itella! Lähetys joutui hukkaan. Tinttamarellista lähetettiin meille uudet puikot ja tehtiin Itellalle katoamisilmoitus. Ja tänään postiluukku kolisi iloisesti.

15 mm:n puikot ovat suorastaan koomiset, mutta tulivat tarpeeseen. Kuukausi sitten Tallinasta tarttui mukaan pirteän pinkkiä jättipaksua lankaa. Nyt on sille sopivat välineet.

Kyllä näiden voimalla jaksaa nousta sairasvuoteelta.

Messuilta löydettyä

Olen aina kuvitellut, että mieheni on huonoa shoppailuseuraa "oletko ihan varma, että tarvitset tätä" -kysymyksineen ja etenkin -ilmeineen, mutta näköjään äitini on ihan samaa sarjaa, ellei pahempikin. Tänään kädentaitomessuilla äitini motto oli "ideoita saa ilmaiseksi", kun minä taas yritin sanoa, että ideoiden toteuttamiseen tarvitaan välineitäkin... Mutta eniten sieltä tosiaan tarttui matkaan niitä ideoita. Yhtään heräteostoa en tehnyt, vaan pysyin suunnitelmissani jättää langat väliini ja shoppailla lähinnä koruilujuttuja.

Helmiä, koruvaijereita, korunosia ja pihdit
Helmien talo, Figulus

Tekstuurilevyjä, muotoilupuikkoja, muotteja
Hopeasavi

Sillä välin kun olin messuilla, mies leipoi omenapiirakkaa.

Vahingossa ostin

Ihan piti käydä ruokaostoksilla vaan. Sitten muistin, että lapset tarvitsevat talveksi uusia villasukkia. Saivat itse valita värit kampanjalaarista. Seiskaveikka on lasten sukkiin oikein hyvää lankaa. Mutta kas, oli siellä jotain minuakin houkuttelevaa. Luxus Cloudia viidessä värissä.

Vihreästä Cloudista olen jo tehnyt February Ladyn. Mustasta Woolista on tulossa villatakki, toista mustaa en juuri nyt tarvitse. Vaaleansininen ei ollut mun sävyä ja valkoista ei ollut tarpeeksi. Räväkkä beige siis päätyi ostoskärryihin. Loppuilta meneekin kirjoja, lehtiä ja nettiä selatessa, jotta löytyy juuri se oikea malli.