perjantai 1. helmikuuta 2013

Kiskoilla

Vuosi käynnistyi kovin hitaasti. Niin hitaasti, että edellisen kerran kirjoittaessani en ehtinyt edes huomata kirjoittavani neulomisesta, vaikka olin virkannut. Puolustaudun vuodenvaihteessa piinanneella kammoflunssalla, joka vei mehut hyvinkin puoleen väliin tammikuuta.

Aina jossain välissä on kuitenkin ehdittävä tarttua puikkoihinkin. Hyvää neulomisaikaa minulle tarjoaa nykyään VR. Toki junamatkat voisi käyttää myös ihan oikeasti hyödyksi ja päntätä päähän tietoa, mutta aina ei jaksa. Silloin on hyvä nollata vaikkapa pitsisukkien parissa. Samalla voi vaikka kuunnella äänikirjoja, joita olen lainannut ahkerasti kirjastosta. Sinikka Nopolan pakinat olivat kyllä vähän riskialtista junakuunneltavaa, kun niille tuli tyrskähdeltyä ihan ääneen.

torstai 3. tammikuuta 2013

Lisää joululahjoille neulottua

Sami ei ole ainoa lämmikettä ja suojaa kaipaava joululahja. Koko perheen yhteinen täppäri on ollut lähes tauotta jonkun käsissä joulusta saakka (miten koukuttavia voivatkaan hassut pelit olla!?!?). Jos sen haluaa napata reissuun mukaan, on se kuitenkin suojattava laukussa kolhuilta ja naarmuuntumiselta. Jämäkerä seiskaveikkaa ja virkkuukoukku toivat ensiavun. Yläreunaan kiinnitin vielä jousihakasen, jolla pussukan voi kiinnittää kassin reunaan, jottei se valuisi ihan pohjimmaiseksi.

Sain pukilta myös uuden kameran, ja olenkin selannut niin Etsyä kuin Pinterestiä etsiessäni sille sopivia asusteita. Haussa on kameralaukku tai suojapussukka käsilaukkuun, ja kameran hihnan päällystäminen jollain kivanvärisellä langalla tai kankaalla on myös idealistalla...

Pukin tuomille legoukoille en ihan ensimmäisenä ajatellut neuloa mitään. Lego Cityn minifiguret pääsivät yökylään Friendsien luo.

tiistai 1. tammikuuta 2013

Mummittelua

Joulupukki toi perheen pikkuäidille uuden vauvan. Korvatunturilla oli Samille puettu vain body ja trikoomyssy. Eihän niillä oikein tarkene, joten mummia pyydettiin apuun.

Onneksi mummin sukkalankalaatikosta löytyi myös poikavärisiä jämälankoja, joten Sami sai housut, takin, lapaset, pipon ja kaulaliinan. Isosiskoilta perityt vaaleanpunaiset fleecetöppöset kuulemma käyvät ihan hyvin.

tiistai 20. syyskuuta 2011

Näillä mennään

Wanhan Rouwan nimiäänestys päättyi tasatulokseen. Vieno vai Fredrika, Fredrika vai Vieno. Nyt juuri ei löydy paukkuja loppullisen ratkaisun tekemiseen.
Pääsin nimittäin väkertämään elämäni ensimmäiset neulegraffitit.

keskiviikko 14. syyskuuta 2011

Synttäritarjoiluja

Pari viikkoa sitten vietettiin tyttären syntymäpäiviä. Suolaisena palana tarjottiin muffinseja kolmella tavalla: kylmäsavulohi-paprika, feta-pinaatti-pinjansiemen sekä tomaatti-cheddar.

Kesäkurpitsa-suklaakakku on ihanan mehevä ja kostea.

Mansikkajuustokakku ei hyytynyt ihan niin hyvin kuin olisi pitänyt, joten esillepanoon jäi ikävästi voipaperi. Maku oli kuitenkin kohdallaan.

sunnuntai 11. syyskuuta 2011

Wanha rouwa

Eilen messuilta kotiin tullessa huomasin paikallisen antiikkiliikkeen muutto/loppuunmyynti-ilmoituksen. Siellä on aikaisemmin ollut rukkeja myytävänä, joten piipahdin sisälle katsomaan, mikä nyt olisi tarjonta. Ja kaksi rukkiahan siellä sivuhuoneessa odotteli. Sympaattinen myyjäsetä vakuutteli rukkien olevan toimintakuntoisia, ja hintaa niillä oli alennuksen jälkeen 30 euroa kappale. Maksoin heti niistä toisen, ihan ulkonäköperustein minua miellyttävämmän.
Tänään mieskin oli kotona, ja sain rukille autokyydin kotiin. Kaikki osat tuntuivat olevan tallessa, pyörä pyöri poljettaessa. Vain nyöri puuttui. Hain lanka-arkustani hamppulankaa ja aloin viritellä sitä nyöriksi ja naps vain, kehrää paikallaan pidellyt nahkalärpäke meni poikki. Vanhuuttaan kuivunut ja haurastunut, raukka. Ravelrysta saamani vinkin mukaan leikkelin vanhasta vyöstä samanlaisen kappaleen, ja nyt rukki on toimintakunnossa. Luultavasti pikemminkin ennemmin kuin myöhemmin minun pitää miettiä etupuolen nahkalärpäkkeen vaihtoakin, sen verran kuluneelta se näyttää. Mutta tällä pääsee alkuun.
Rukin mukana tuli tuo isossa kuvassa näkyvä teline rukinlavalle tai härkille/harkille/mikälielle sekä alla olevat reissussa rähjääntynyt vaihtorulla ja pieni, sievä koukku, jolla lanka pujotetaan torven reiästä. Terminologiaa opettelin Käspaikasta ja Ravelryn suomalaiskehrääjien ryhmästä.
Nyt pitäisi keksiä tälle wanhalle rouwalle nimi. Auttaa voi tuossa sivupalkissa. Ehdokkaat ovat omasta suvustani, äänestysaikaa on viikko.

lauantai 10. syyskuuta 2011

Messusaalista

Kävin tyttären kanssa kädentaitomessuilla. Viime vuonna messuseurana oli äitini, joka hoki joka kojulla mantraansa "ideat on ilmaisia". Tyttären kanssa oltiin selvästi paremmin samalla aaltopituudella, ja mukaan tarttui kaikenlaista meille molemmille.

Massailuhommiin ostin kirjainmuotteja sekä itse muovailtavaa muottiainesta. Askarteluun ostin kirjainleimasimia sekä tyttären kanssa jaettavaksi paperiarkkeja. Ostin myös tunikan verran vihreää pellavakangasta. Vielä en tiedä, yritänkö ommella sen itse vai kiikutanko kankaan kaavojen kera kiltisti äidilleni.
Vähänhän piti toki lankaakin ostaa. Kaksi vyyhtiä Cascade 220 Superwashia tyttären jo viime talvena tilaamaan isotupsuiseen pipoon. Uudesta hurahduksestani kertoo keltainen merinovillatopsi sekä pussillinen ruskeaa, pesemätöntä suomenlampaan villaa...

Tytär teki viime kaudella kuvataidekoulussa taulun olohuoneen seinälle. Värit ovat tosi kauniit.
Messujen suurin tyrmistys oli kahvilan limupullon hinta. 4,50 puolesta litrasta! Sillä litrahinnalla saa jo ihan kelvollista punaviiniä Alkosta.