perjantai 15. lokakuuta 2010

Elonkorjuutakki

Kyllä se nyt näyttää siltä, että haastan itseni vaikeimmalla mahdollisella koreografialla, eli elonkorjuukirjoneuletakilla. Sain nimittäin neuletiheyden täsmäämään Floricalla ja kolmosen puikoilla, kirjoneuleosuuteen otan sitten neljänneksen tai puolikkaan isommat puikot. Pitää vain käväistä Anttilassa hakemassa sopivia määriä sopivia värejä.

Pidän Florican neulomistunnusta ja lopputuloksesta. Tein siitä viime talvena Gathered Pulloverin, jota käytin paljon, kunnes sotkin sen syödessäni jugurtilla, nakkasin tarkemmin miettimättä pesukoneeseen ja pöh... No, ei sitä sen jälkeen enää pitää voinut. Malli on kyllä kiva niin neuloa kuin käyttääkin, joten teen varmaan joskus uusiksi. Kuvia en tietenkään tuosta puserosta ikinä tullut ottaneeksi.

Mikä tässä sitten tuntuu vaikealta? No, monikin asia.
  • mallitilkku - tehty kahteen kertaan ja purettu pois. Tiheys täsmää ohjeeseen!
  • kirjoneule - ja sitä on paljon! Langanjuoksujen saaminen siisteiksi ja kiristämättömiksi.
  • steekkaaus - ai että pitäisi ommella koneella ja leikata vai? Entä jos se menee siitä ihan kokonaan pilalle?
  • hihojen ompelu - kappaleiden yhdistäminen siististi on aina yhtä haastavaa.
  • koristelu kirjomalla - edelliset kokemukset tästä taitavat olla ala-asteajoilta.
  • itsekurin löytäminen - väli- ja sivuprojektit saattavat tuntua kiinnostavammilta kuin päätyö, niin on käynyt useasti ennenkin.
Sadonkorjuuteeman kuvitukseksi tänään syysloman kunniaksi tyttären kanssa leivottua omenapiirakkaa.
Kuvan ehdin napata kännykällä, nyt piirakkaa en enää ole.
SYTYCK-kategorioissa tämä takki voisi sopia useampaankin lajiin: Broadwayta tulee kirjoneuleesta, lattareita muotoiluista, bollywoodia steekkauksesta, popping&lockingia hihojen kiinnittämisestä. Tangoon pyrin, kun sain neuletiheyden täsmäämään ohjeeseen just eikä melkein. Streetin puolelle saattaa kuitenkin lipsahtaa ainakin sen verran, että Ravelryssä muutama neuloja moitti kolmen silmukan steekkejä liian kapeiksi, joten taidan lisätä niihin muutaman silmukan. Niin ja minun haasteenihan on siis valssi ja foxtrot, ja mielestäni fair isle -neuleet ovat hyvinkin perinteisiä.

PS. Miksi steekkaukselle ei ole hyvää sanaa suomeksi?

Ei kommentteja: