Tukkeumia

Heräsin eilen aamulla siihen, että nenä oli täysin tukossa. Tukkoisuus ei ole helpottanut vieläkään, päinvastoin se on levinnyt koko päähän. Tähän tunnelmaan on sopinut neuletukkeumien aukominen. Keskeneräisiä töitä on kertynyt luvattoman monia. Useimmat niistä ovat kesken, koska olen päässyt johonkin tylsään työvaiheeseen, kuten saumojen ompeluun. Jotkut työt ovat tyssähtäneet siihen, että niissä on virhe, jota en jaksa etsiä ja korjata. Ja on niitäkin, joita on ollut tosi kiva aloittaa, mutta ovat sittemmin alkaneet puuduttaa.

Tänä viikonloppuna sain edistettyä boleroa kälylleni, jossa tukkeena oli saumojen ompelu ja silmukoiden poimiminen kaulusta varten. Nyt kaulus on valmis, ja työ stoppasi hihasaumoihin ja hihojen kiinnitykseen. Mutta loppusuora häämöttää!

Ihan valmiiksi asti sain nämä kämmekkäät itselleni, joista puuttui peukalot ja langanpäiden päättely. Pienestä se joskus on siis kiinni.

Palkinnoksi ahkeruudestani otan toisenkin palan miehen leipomaa suklaakakkua. Ja yritän ehkä vielä pähkäillä, mistä kummasta näihin sormikkaisiin on tullut ylimääräisiä silmukoita.